Ihminen on ainoa laumassa elävä eläinlaji, joka ei leiki lajitovereidensa kanssa aikuisena, vaikka tekee yhteistyötä heidän kanssaan tavoitteellisesti esimerkiksi työelämässä. Tilanne onkin aivan luonnoton! Kaikki muut laumassa toimivat eläimet, kuten leijonat, sudet, simpanssit leikkivät aina, kun eivät nuku, syö tai saalista. Miksi? Koska leikki ei ole vain hauskaa ajanvietettä vaan se on elintärkeää yhteisön toimivuudelle.
Leijonat, tiikerit ja tiimityö
Yksi elämän suurista kysymyksistä on ollut: kumpi voittaa, tiikeri vai leijona? Yksi vastaan yksi=> tiikeri voittaa. Mutta lauma vastaan yksilö => leijona voittaa.
Tiikerit ovat yksinäisiä saalistajia. Ne eivät puolusta toisiaan, eivätkä toimi ryhmänä. Leijonat taas elävät laumoissa, joissa jokaisella on roolinsa. Ne leikkivät, painivat ja kasvavat yhdessä ja siksi ne myös toimivat työssään tehokkaasti yhdessä. Leijonan työtä on saalitaminen ja lauman tarpeista huolehtiminen. Sama määrä leijonia ja sama määrä tiikereitä? Leijonat napsivat tiikerit yksi kerrallaan, koska ne toimivat tiiminä.
Sama pätee työelämään. Yksilösuorittaminen voi tuottaa tulosta hetken, mutta kestävää menestystä syntyy vain yhteisöissä, joissa luotetaan, tunnetaan ja tuetaan toisia.
Simpanssien salaisuus ja psykologinen turvallisuus
Simpanssit viettävät suuren osan ajastaan toistensa hoivaamiseen; kirputtamiseen, kiehnäämiseen, kosketukseen. Se ei ole turhaa. Se on sosiaalista liimaa, joka pitää lauman koossa ja ehkäisee konflikteja.
Työelämässä tämä vastaa psykologista turvallisuutta: tunnetta siitä, että voin olla oma itseni, ilmaista ajatukseni ja ottaa riskejä ilman pelkoa nöyryytyksestä tai torjunnasta. Se on tunne, että tämä yhteisö seisoo takanani.
Psykologinen turvallisuus on tiimityön näkymätön perusta. Ilman sitä ei synny luottamusta, eikä ilman luottamusta synny aitoa yhteistyötä.
Yhteisöllisyys ei synny sattumalta
Yhteisöllisyys on yksi työelämän tärkeimmistä voimavaroista. Se vaikuttaa työn imuun, työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja jopa työn laatuun. Silti monissa työyhteisöissä yhteisöllisyyden rakentuminen jää sattuman varaan tai sen oletetaan syntyvän itsestään.
Tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyys ei ole pelkkä tunne, vaan rakenteellinen ja toiminnallinen ilmiö, joka vaatii aktiivista rakentamista. Sen syntymiseen vaikuttavat muun muassa:
- avoin vuorovaikutus
- jaettu arvopohja
- luottamus
- yhdessä tekeminen
- yhdessä jaetut tunteet, kuten onnistumiset
Pelillisyys rakentaa yhteisöä
Pelillistäminen eli pelien rakenteiden ja elementtien hyödyntäminen ei-pelillisissä konteksteissa tarjoaa työyhteisöille konkreettisen välineen yhteisöllisyyden kehittämiseen. Kun työyhteisö pelaa yhdessä tapahtuu jotain tärkeää:
- Roolit sekoittuvat: pomo ei ole pomo, vaan pelikaveri
- Nauru yhdistää: syntyy jaettu kokemus
- Reflektio syventää: pelin jälkeen puhutaan asioista, joista ei muuten puhuttaisi
Yhteinen peli ei ole sattumaa – se on tarkoituksellista yhteisöllisyyden rakentamista. Se luo tilan, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa uudella tavalla, ilman roolien painolastia.